sunnuntai 21. helmikuuta 2010

Tilapäinen mielen häiriö

Kirjaan tämän nyt ylös, jotta asia pysyisi selkeänä. On mentävä asian ytimeen, käytettävä kaikki keinot mitä tekniikka suo. Mentävä pitkälle. Tämän tajusin lopputyötä tehdessäni, sen muistan ehkä myöhemmin. Prosessi on ollut antoisa jo tähän mennessä tässä mielessä, tulevia ajatellen. Aion kuitenkin onnistua myös tavoitteessani saada maalauksista sen näköisiä, kuin haluan.

Se vain saa mieleni levottomaksi, ja samalla pitäisi pystyä tiettyyn harkitsevaisuuteen. Tulevia töitä ajatellen olen oppinut tästä paljon, aion pitää tämän mielessäni. Aihe on haastanut minut tuntemattomille vesille ja saanut ottamaan kaikki hyödyt irti niistä asioista, jotka ovat vahvuuksiani. Aika on myös rajallinen enkä aio jankata tätä moneen kertaan.

Vaikea laittaa näin vaistonvaraisia asioita sanoiksi, joten sekavaa tekstiä syntyy. Blogi on kuitenkin kokeilemisenarvoinen väline tietynlaiselle ajattelulle. Joutuu miettimään mitä ei muuten miettisi.

torstai 18. helmikuuta 2010

"liian vaikeeta"?...

En tiedä, pääsenkö tavoitteeseeni saada maalaukset tämän kuun aikana valmiiksi. Yllättävän vaikeat aiheet, vaatii paljon ajatustyötä ennen varsinaista työskentelyn aloittamista. Mutta ei ollut tarkoituskaan päästä vähällä, vaan omaksua joitakin uusia asioita, jotka näen mielenkiintoisina ja oleellisena myöhemmän työskentelyni kannalta. Kun kerran on joitakin ajatuksia, mihin suuntaan ilmaisuaan ja maalaustyyliään viedä, niin samahan ne on opinnäytetyössä koettaa käsitellä. Onko kyse oppimisprosessista, jos tietää millainen työn on oltava, mutta keinot ja toteutustapa siihen on jotakin mitä ei ole ennen tehnyt? Olen vain hautonut näitä aiheita pääni sisällä niin pitkään, että tässä vaiheessa ei ole muita mahdollisuuksia kuin saada ne näyttämään siltä kuin haluan. Koen epäonnistuneeni, jos ne eivät näytä samalta kuin mielikuvissani. Täytyy viedä ideat loppuun saakka, en hyväksy itseltäni kompromisseja tässä maalaustyöskentelyssä. Etunani on edellisistä samankaltaisista työskentelyrupeamista kertynyt tuntemus työskentelyn eri vaiheista. En pety ja turhaudu niin helposti, kun tiedän kuitenkin mistä suunnasta ratkaisua lähteä etsimään. Siinäkin mielessä tämä sopii koulutuksen päättäväksi prosessiksi - en ole ennen lähtenyt työskentelemään näin tavoitteellisesti ja tiedostavasti.

lauantai 6. helmikuuta 2010

Sävyjen etsimistä

Opinnäytetyön fyysiset työt olisi saatava tämän kuun aikana valmiiksi, mikä tarkoittaa sitä että aloitan työskentelemään sen kanssa melkein päivittäin. Tänään tein toisen harjoitelman pastellityöstä. Siitä tuli melkein samanlainen kuin ensimmäisestä. Tosin näiden kahden välillä on kulunut aikaa 2,5 viikkoa, minä aikana on selkiytynyt näkemykseni työn toteuttamistavasta. Silti en saanut tämänpäiväiseen työhön tuota näkemystä. Aion pudottaa käyttämieni sävyjen määrän kahteen, koska kuva on vielä liian sekava, eikä palvele aiheessa tutkimiani asioita. En kuitenkaan epäile, että kuvasta tulisi näin liian yksinkertainen, jos onnistun vain löytämään oikeat sävyt. Oikeiden värisävyjen miettimiseen menee muutama päivä, joten huomenna aloitan akvarellin.