Lapsena paljon piirrelleenä lähdin Kuhmon keskustassa sijaitsevaan kansalaisopiston kuvataidekouluun, missä opin piirustustaitoa ja tekemään savitöitä. Lienen ollut yksi ahkerimmista oppilaista, sillä muistan joitakin kertoja talvisaikaan, jolloin kuljin matkan isoveljen kyydissä traktorilla ellei muita kyytejä ollut. Muita harrastuksia minulla ei ollut paitsi sarjakuvien lukeminen aina kun kirjastoauto kävi. Suosikkejani olivat eurooppalaiset sarjakuvat.
Myöhemmin innostuin myös joukkuepeleistä, ja piirtelin innokkaasti joukkueiden tunnuksia, peliasuja ja esimerkiksi koulutunneilla maalivahtien kasvosuojusten kuva-aiheita. Sählyjoukkueiden tunnuksia tein ja tietysti maalasin myös pari kasvosuojusta itse spray-maalilla.
Jatkoin vienankarjalaisen taiteilijan Vitali Dobrinin ohjaamassa nuorten taidepiirissä vielä 18-vuotiaaksi saakka. Ehdin kuitenkin päästä ylioppilaaksi ennen kuin lähdin opiskelemaan valitsemaani alaa graafista suunnittelua länsirannikolle Raaheen. Tuossa koulussa sainkin hyvät tietotaidot graafisen alan jutuista, mutta en löytänyt kuitenkaan töitä koulun jälkeen. Elävän mallin piirustuksen ja maalauskurssien johdosta kipinä taiteeseen on kuitenkin taas syttynyt, ja luinkin sitten paljon kirjoja taiteilijoiden elämistä ja taiteesta. Noihin aikoihin aloin muutoinkin harrastamaan lukemista yksinäisyyden vastapainoksi, ja huomasin sen kehittävän aivoja ja mielikuvitusta. Innostus jatkui niin pitkälle, että hain kuvataiteen opintoihin, jotka veivät Joensuuhun.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti