Intiaani-työ sai jäädä odottamaan, kun maalasin taas 5 tuntia 90 X 230 cm kokoista kangasta. Nämä viimeiset työskentelyt menee näköjään noin pitkiksi, mutta iso on kangaskin. Luulin saavani työn tänään valmiiksi, mutta ilmeni joitakin yllätyksiä.
Etenin suunnitelmien mukaan - tai niiden suunnitelmien, mitä viime kerrasta tuli esiin: En ole tiennyt tästä työstä muuta kuin että aloitan sen temperalla ja jatkan öljyväreillä. Seuraavaan kertaan on jäänyt aina jotain mietittävää. Olen kuitenkin löytänyt keinoja joilla saada taulu toimimaan.
Tällä kertaa tummensin kuitenkin liikaa erästä taulun osaa (en vieläkään paljasta koko teosta joten ei kuvia), mikä sai muuten harmoniselta näyttäneen taulun komposition väärään suuntaan. Tummaa väriä levitin palettiveitsellä impastona, joten virhettä ei voi korjata ihan heti vaan joskus parin viikon jälkeen kun maali on kuivunut.
Tämä rohkea ratkaisu sai kuitenkin huomioni taulun toiseen osaan, jota olin pitänyt valmiina, mutta jonka kontrastia voisi vielä hieman tehostaa kuten rohkea tumma kohta osoitti. Toinen osa alkoi näyttää nimittäin peräti vaisulta, ja koska huomasin että taulu näyttäisi paremmalta työskentelemällä vielä tuon kohdan kanssa, niin minulla onkin vielä ainakin yksi työskentelykerta jäljellä.
Tällaista tämä maalaaminen on, jokin onnistumisen elämys voi vaikuttaa siihen että olet uusien haasteiden edessä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti