Puoli vuotta näyttelyyn

eli on aika jo ruveta maalaamaan. Jonkunlaisena kontekstina 80-luvun tietokone-/videopelien hienot kannet pikseligrafiikkaa sisältäviin peleihin, fantasia-taide (kertomusten ja novellien kuvituksiin - ei tähän nykyiseen tietokone-animointiin, johon se on johtanut) sekä ehkä jollain tasolla myös heavy-metal lp-levyjen kannet (käsitöinä nekin toteutettu).

Näyttelykävijän silmin?

Eilen hain edelliset työt pois Galleria Harhasta (Kauppakatu 44 Joensuu) ja tänään sinne pystytettiin taideyhdistys Harhan yhteisnäyttely. Osallistun näyttelyyn kolmen pienen teoksen sarjalla, jossa olen tutkinut miten muodostamme kuvamme asioista näkemättä mitä muuta ne voisivat kertoa. Olen nimennyt työt kauhugenrestä tutuilla tilanteilla.

Tänään alkaa uusi näyttely

Eilen oli näyttelyn ripustus, jossa vierähti 5 ½ tuntia. Hyvää jälkeä tuli, kaikin puolin. Asiaa edesauttoi se, että meitä oli ripustamassa kaksi, ja toinen perusteellisempaa tyyppiä kuin minä. Kannattaa käydä katsomassa. Vaihtui juuri marraskuuksi - kello yli puolenyön - kun tulin kotiin.

Katsaus kohtauspaikkaan

Aihe uuteen maalaukseen. Kolme hahmoa, joista yhden taustana idea maalaukseen viime keväänä, muut kaksi näkymästä Ravennan mosaiikit-näyttelytilasta Carelicumissa myös samana keväänä: toisella kiintoisa kiinteä katse keskustelukumppaniinsa, joka selin minuun päin. Päässään sanomalehtihattu, millä haluan saada aikaan sanomalehtipaperin olemuksen, johon en pystynyt vuosi sitten. Jokin muukin syy toki on. Viimeinen sysäys kun revittiin sanomalehtiä silpuksi paperimassaa varten tämän kuun alussa.      Tapahtumapaikka: sama kuin ensimmäisenä mainitsemani hahmon todellisuuden vastineella alkujaan kai oli - ostoskeskus, siis.   Toteutustapa: Lavastus.

Cool emotion pictures made with plastic paint

Kävin varaamassa Hyve&Pahe-kahvilan näyttelytilakseni heinäkuuksi. Idea näyttelytöihin tuli noin vuosi sitten mm. tuosta tilasta - sehän on elokuvateatterin vieressä. Nyt on tarkoitus maalata yksi taulu kuukaudessa, ja sillähän jäänee aikaa kehystykseenkin. Näyttelyn työnimi otsikossa, vuosi sitten suunnittelin nimeksi EJECT.

Painajainen viime syksyltä

Maalasin viime syksyn painajaisen. Löysin sattumalta pohjan, jonka muoto innosti maalaamaan unen. Unessa oli jonkinlainen soittokone, jonka rusikoiminen väkivaltaisesti meisselillä johti siihen, että päätyi maan alle, johon soittokone oli pääsyaukko. Koneeseen, joka soitti musiikkia liittyi hämärästi myös ajan kuluttama nukenpää.

Muistelua menneistä, osa 1

Lapsena paljon piirrelleenä lähdin Kuhmon keskustassa sijaitsevaan kansalaisopiston kuvataidekouluun, missä opin piirustustaitoa ja tekemään savitöitä. Lienen ollut yksi ahkerimmista oppilaista, sillä muistan joitakin kertoja talvisaikaan, jolloin kuljin matkan isoveljen kyydissä traktorilla ellei muita kyytejä ollut. Muita harrastuksia minulla ei ollut paitsi sarjakuvien lukeminen aina kun kirjastoauto kävi. Suosikkejani olivat eurooppalaiset sarjakuvat.

Myöhemmin innostuin myös joukkuepeleistä, ja piirtelin innokkaasti joukkueiden tunnuksia, peliasuja ja esimerkiksi koulutunneilla maalivahtien kasvosuojusten kuva-aiheita. Sählyjoukkueiden tunnuksia tein ja tietysti maalasin myös pari kasvosuojusta itse spray-maalilla.

Jatkoin vienankarjalaisen taiteilijan Vitali Dobrinin ohjaamassa nuorten taidepiirissä vielä 18-vuotiaaksi saakka. Ehdin kuitenkin päästä ylioppilaaksi ennen kuin lähdin opiskelemaan valitsemaani alaa graafista suunnittelua länsirannikolle Raaheen. Tuossa koulussa sainkin hyvät tietotaidot graafisen alan jutuista, mutta en löytänyt kuitenkaan töitä koulun jälkeen. Elävän mallin piirustuksen ja maalauskurssien johdosta kipinä taiteeseen on kuitenkin taas syttynyt, ja luinkin sitten paljon kirjoja taiteilijoiden elämistä ja taiteesta. Noihin aikoihin aloin muutoinkin harrastamaan lukemista yksinäisyyden vastapainoksi, ja huomasin sen kehittävän aivoja ja mielikuvitusta. Innostus jatkui niin pitkälle, että hain kuvataiteen opintoihin, jotka veivät Joensuuhun.