Olen iloinen, että lähdin tekemään ainakin jotakin, joka on osoittautunut lukon avaajaksi tähän tekemiseen. En olisi uskonut vielä viikko sitten, että alan tekemään uusia maalauksia. Suunnitelmana oli maalata nuo 20 X 20 cm -kokoiset maalauspohjat ja mahdollisesti yksi suurempikokoinen maalaus, jos saan idean siihen. Koskaan ei voi tietää, mitä ajatuskulkuja ja toteutustapoja jättää käyttämättä, jos ei edes aloita tekemistä.
Noissa ensimmäisen seinän töissä on ladattuna muistisääntöjä ja mielleyhtymiä, jotka aukenevat itselleni niitä katsoessani. Nuo ovat artefakteja, jotka auttavat minua maalaamaan ajatukseni esitettävään muotoon ja jäljellä olevat seinät täyteen. Eivät ehkä taideteoksia Teille, mutta taideteoksia, jotka auttavat käsittelemään ja inspiroivat tekemään tässä pienoismaailmassa, joka näiden seinien sisään sulkeutuu.
Olen käyttänyt surutta taiteellista vapauttani ja kokeillut purkaa noissa tavanomaista työskentelyäni. Esimerkiksi viimettäin maalaamani keltainen pohja on itselleni muistutus siitä, että voin kokeilla mitä tahansa tekniikkaa, ja on parempi maalata rohkeasti. Ehkä sillä tavalla tunteenomaisesti, ettei ajattele sitä oikeaa tekniikkaa liikaa. Viimeisen, punaisen pohjan jätin sellaiseksi kuin se oli valmiiksi, yhdistäen siihen liittämäni ajatukset jo olemassa olevaan.
 |
| kun yhteydestä tulee sääntö |
 |
| selittämättömyyden rohkeus |
 |
| tule tunnistamaan jälkeni |
 |
| jotain tuttua, jotain mytologiaa |
 |
| minä olen autiomaa |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti