Ajatustenvaihtoa (anomalia)

Ajatustenvaihtoa

Luin Jaana Venkulan kirjan Taiteen välttämättömyydestä. Kirja osui tielleni sattumalta erään ystävän opastamana, ja sain siitä joitakin ideoita tai uusia katsanto- ja suhtautumistapoja aiheisiin ja abstrakteihin ajatuskehitelmiin, joita olen pohtinut. Osuvinta olisi kuvata kirjan tuottamaa kokemusta siten, että se tavallaan aktivoi joitakin jo ajattelemieni asioiden suhteita tai antoi niihin uuden näkökulman. Olen jonkin verran lukenut taiteesta kirjoitettua tekstiä, ja taiteen ideaa tai taidetta tutkien lähestyvät kirjat voivat antaa omaan ajatteluun jotain ainakin siten, että kirjallisuus voi sisältää joitakin samoja käsitteitä tai piirteitä kuin omatkin ajatukset ja sillä tavalla omia ajatuksiaan voi aktivoida pitämällä tavallaan ajatukset mielessään, mitä kautta ne voivat kehittyä.

Ensimmäinen asia, joka kirjasta nousi esille, oli jako tieteelliseen, taiteelliseen ja eettiseen ajatteluun. Tuntui jotenkin lohduttavalta tieto, ettei taiteen tarvitse vastata kaikkiin kysymyksiin, vaan niitä voi lähestyä myös tieteellisesti tai eettisesti, niiden vahvuuksia käyttäen. Taiteelle jäisi siten sen vaatima selittämätön tekijä, tai tila. Tällainen jako ajattelutavoissa antaa taiteelle sen mahdollisuudet todelliseen luovuuteen, muotojen ja suhteiden ennalta suunnittelemattomaan ilmaisuun. Noin vuosi sitten tänne kirjoittamassani päivityksessä asettelin tieteellistä ja taiteellista ajattelua vastakkain. Osa ystäväni kanssa viikko sitten käymästämme keskustelusta kuvaa muuttunutta ennakkokäsitystäni tieteelliseen ajatteluun:

- Tuo on totta, tai viime aikoina olen saanut huomata, ettei tiede ehkä joissain suhteissa ole kovin erilaista kuin taide; esimerkiksi se voi olla vaikuttavaa ja haastavaa, jotain muuttavaa. Olen jostain syystä pitänyt niitä taiteen ominaisuuksina, pelkästään melkeinpä vain siihen kuuluvina. Se johtuu varmaan siitä, että hahmotan tätä maailmaa taiteen avulla, ja liitän uudet ajatukset siihen, miten hyvin ne sopivat ajatellen teorioistani tai ajatuksista, joita minulla on taiteesta. Olen pitänyt tiedettä aiemmin jonakin konstruoituna kimppuna, josta voi hakea tietoa, muuttumattomana ja jähmeänä. Myös taide voi (ainakin ajatuksissani) muuttua em. piirteiksi, sitä yritän varoa. Kuitenkin ajattelusi ja se mitä teet on saanut aikaan "taiteellisessa" ajattelussanikin uusia asioita aikaan, joten olen huomannut kauttasi tieteen olevan muuta kuin minä olen sitä pitänyt.

- Tieteellä ja taiteella on paljon yhteistä. Sitä paitsi se riippuu myös siitä, kuka tekee tiedettä ja taidetta. Kumpaakin voi tehdä monella tavalla. Kaikki taide ei ole jotain haastavaa ja muuttavaa. Maailmassa tehdään paljon taidetta, joka ei haasta eikä muuta mitään. Samoin on tieteen laita. On taidetta joka puhuttelee laajaa joukkoa ihmisiä; on taidetta joka puhuttelee harvoja. On tiedettä joka puhuttelee laajaa joukkoa ihmisiä; on tiedettä joka puhuttelee harvoja. Se ei ole mielestäni hyvä laadun mittari, puhutteleeko jokin laajaa vai pientä yleisöä. Myös tiede voi haastaa ja muuttaa. Sitä paitsi, aivan kuin on monia erilaisia tapoja ja tekniikoita tehdä taidetta, on myös monia erilaisia tapoja ja tekniikoita tehdä tiedettä. Tieteessä ja taiteessa on muutakin samaa: kummallakin sanalla voidaan viitata moneen asiaan. Instituutioon, tuotokseen, ihmisiin jotka tekevät... Minä olen aina ollut kiinnostunut sekä tieteestä että taiteesta, sekä koettuna että itse harrastettuna, enkä ole kokenut että ne olisivat vastakkaisia. Sitä paitsi, osa tieteestä lainaa taiteesta ja osa taiteesta lainaa tieteeltä. Esimerkiksi värien kehittämiseen tarvitaan kemiaa, fysiikkaa ja matematiikkaa. Tiede voi joltain osin olla muuttumatonta ja jähmeää, mutta niin voi taidekin. Silloin on yleensä kysymys niin kutsutuista kausista ja valtavirtailmiöistä. Tieteen perusidea nimenomaan on kyky sietää epävarmuutta. Lisäksi tiede on ongelmanratkaisua. Se on siis luovaa toimintaa. Osa tieteilijöistä osaa kirjoittaa todella upeaa kaunokirjallista tekstiä ja on julkaissut muitakin kuin tieteellisiä tekstejä. Sosiaalipsykologi Jaana Venkula on kirjoittanut kirjan Taiteen välttämättömyydestä. Luin sen joskus 2007 tai 2008. Siinä hän kuvaillee omaa näkemystään taiteen tarpeellisuudesta yhtenä asiana yhteiskunnassa ja omia kokemuksiaan. Hänen mielestään taide on yksi ikkuna todellisuuteen, joka on ihmisyydelle välttämätön. Lisäksi joskus on niin, että osa tieteestä ja taiteesta ja uskonnosta puhuu pohjimmiltaan samasta asiasta mutta eri tavalla ja eri kielillä. Olen tavannut ihmisiä joiden mielestä taidetta ei tarvita. Eikä filosofiaa. Se on valitettavaa, ainakin jos se pääsee vaikuttamaan yhteiskuntaan liiaksi. Osan mielestä ei tarvita muuta kuin luonnontieteitä. se on hölmöä.

Kirjan lukeminen osui oikeaan kohtaan sikäli, että se sai jo pohtimiini asioihin uutta puhtia ja pointtia, painotti joitakin asioita mielessäni ja antoi tietysti uutta näkökulmaa, vaikka en olekaan varma tarkoittiko kirjan kirjoittaja näitä näkökulmia nouseviksi – ehkä ei, koska kuten taide, myös kirjan lukeminen on subjektiivinen kokemus eli sieltä nousee hieman eri asioita tai eri tavalla riippuen lukijan ja kokijan omista jo omaksutuista ja hellimistään ajatuksista, siitä millaisia ne ovat.

Kirjan avaaman parin ajatuksen myötä luulen nyt lähestyväni aiheitani rohkeammin kokeillen. Jossain määrin työskentelyni on ollut liiankin suunniteltua ennalta. Nyt ehkä uskallan laittaa itseäni enemmän likoon, ja ajatella taiteesta laajemmin kuin ennen – samoja asioita, mutta uudenlaisia ominaisuuksia saaneina. En ole maalannut ellen ole tiennyt tarkkaan, mitä maalaan, ja se on kapeuttanut ilmaisuvoimaa, joka taiteelle kuuluu. Annan maalausten tulla sitten kun on niiden aika, ainakin on hyviä ajatuksia pohjalla ja ne voivat saada jonkin ilmenemismuodon jossakin hetkessä.

3+1+6=NYT

Olen viime vuonna miettinyt aiheita, joihin olen palannut viimeisen seitsemän vuoden aikana. Nyt olen käsitellyt aiheita kolmen maalauksen avulla, kolmea maalausta suunnitellen. Nämä kolme maalausaihetta ovat siis olleet ajatusteni kohteina, vaikka en ole tiennytkään mitä niihin tulee tai mitä lopulliset maalaukset tulevat sisältämään. Olen lähestynyt aiheita ajatusten ja kirjoitusten avulla. Toteutin siis suunnitelmani käyttää näyttelyvieraskirjaani luonnoslehtiönä, kirjoittamalla tosin. Nyt teosten suunnitteluprosessi on ainakin jossakin muodossa tallennettu näyttelyvieraskirjaan, joka tulee esille seuraavan näyttelyyn. Sitä paitsi tarvitsen nämä ajatukset kirjoitettuna työskentelyni tueksi ja miettiessäni aiheita eteenpäin.

Tämä aiheiden kehittely sai alkunsa viime vuoden maaliskuussa, kun sain idean työskentelystä kesäkuussa galleria Harhassa. Mietin aiheita maalis-, huhti- ja toukokuun ajan, ja koetin saada ne näkyviksi kesäkuussa. Aiheiden miettiminen jatkui myös kesäkuun työskentelyn ajan. Sen jälkeen olen miettinyt aiheita kirjoittamalla kuuden kuukauden ajan, joista kahden viimeisen kuun ajan olen kirjoittanut ajatukseni luonnos-vieraskirjaan. Lisään kuvia luonnos-vieraskirjan sisällöstä tuolta ajalta myös tänne blogiin.

Tästä eteenpäin jatkan aiheita luonnostelemalla muuten kuin kirjoittamalla ajatuksiani ylös. Kirjoittamalla ajattelu on edennyt jo niin pitkälle, että voin aloittaa aiheiden kuvallisen luonnostelun. Nämä aiheet eivät saa kuvallista ulottuvuuttaan, eivät toimi, muuten kuin työskentelemällä luonnostelemalla, piirtämällä ja miettimällä värejä.

1

2

3

4

5

6

7

8

9

10

11

12

Työskentely ohi

Irtisanomisilmoitus kauneuden palveluksesta

Torni

No niin, nyt on työskentelyt tehty tähän palaan, ja sain muutaman uuden maalauksen valmistettua. Uusia ajatuksia tuli elämää ja taidetta koskien, ja se taitaa jäädä päällimmäisenä mieleen tämän kuun saldona. Lisäksi tuli kokeiltua joitakin teknisiä ratkaisuja, joita ilman tällaista löysin rantein työskentelyä ei olisi ilmestynyt kankaalle. On mahdollista kokeilla niitä myöhemminkin, ilmaisu on taas laajentunut. Päällimmäisenä tosiaan kuitenkin "mentaaliset mallit" joita sain päähäni ja tajuntaani tämän kuun aikana.

6 päivää eli nyt 24 tuntia jäljellä työskentelyaikaa

Työskentelytila ja siinä vietettävä aika ovat toimineet ikään kuin kiintopisteinä aiheiden mietinnässä ja muokkautumisessa jo ennalta - sikäli, että aiheita tulee mietittyä muutoinkin kuin tilassa ja aiheet eivät olisi syntyneet ilman tätä päätöstä alkaa työskentelemään. Aiheet jäävät kuitenkin idean tasolle, ellei niitä toteuta eli maalaa - ja sitähän tässä oli tarkoitus tehdä, vaikka saattaisi tuntua, että idea on jo käsitelty tai valmis ilman sen fyysistä toteutustakin.

Eli jos en olisi alun perin toteuttanut tätä ideaa alkaa työskentelemään, kaikki nämä ajatuskulut ja ajatuskehikot olisivat jääneet toteutumatta. On kuitenkin vielä työskenneltävä aiheen parissa, jota aloin miettimään ennen Juhannusta ja neljän päivän taukoa. En tiedä, tuleeko niistä ajatuksista mitään - silti tuo työ on toteutettava, koska olen aikonut niin. Aivan kuten viime viikon alussa, tasan viikko sitten uusia tauluja aloittaessani ja kuten pikkutaulujen kanssa kuun alussa.

Aloitin ison pohjan (95 x 75 cm) tekemisen lisäämällä siihen vihreän sävypohjan, joten olen aloittanut maalaussarjan, jota täällä olen aikonut. Tiivistin taulua / aihetta koskevat ajatukset muutaman lauseen tai ehkä runon muotoon selkeyttääkseni ajatuksiani viime torstaina. Oletko rajoittanut ajatuksiasi sen suhteen, mistä ratkaisu voi tulla? Lisäksi olen alkanut suunnitella jo seuraavaakin, punaista sävypohjaa!

Luvallistetut ja muuta

Seuraava seinä tuli ripustetuksi maalauksilla, kun sain valmiiksi Luvallistetut -teoksen, harmaan aiheen, sekä vihreän aiheen, jolle oli tarkoitus miettiä nimeä maalatessa sen pohjalta, mikä "näyn" idea tai ydin oli, mutta maalaaminen vei mukanaan. Joskus käy näinkin. Luvallistetut -teos kertoo syistä, joita löytyy toiminnalle, yhteyksistä, jotka vievät ties minne. Maalauksessa on papereita vahvassa syvyysulottuvuudessa luonnoksen mukaisesti. Aloitin sekoittamalla mustaa väriä - onhan aihe harmaa väriltään - mutta päädyinkin käyttämään sitä vasta lopussa. Aloinkin työskentelemään vihreää ja punaista väriä sekoittamalla. Joka tapauksessa tämä toimi, ja piti vain varoa etten työstä maalausta liikaa, sillä olin saanut siihen sopivan tunnelman. Jatkan molempia maalauksia vielä vähän myöhemmin, mutta olenhan minä ennenkin lisännyt tähän blogiin kuvia maalauksista jotka vielä muuttuvat.

Lisäksi tein pienimuotoisen tilataideteoksen ikkunan eteen. Niina Katinka Mantsinen toi onneksi lankaa, jota pyysin, niin teos onnistui.

Luvallistetut

Paluu aiheisiin

Kuu on puolessavälissä, ja minulla on kolme maalattavaa taulua. Aloitan kuvissa näkyvillä "harmaan pohjan" ja siihen liittyvien ajatusten innostamilla maalauksella. Liittämissäni kuvissa on aiheeseen liittyvä luonnosteluprosessi torstailta.

Kotona odottaa yksi iso, 95 x 75 cm -kokoinen maalauspohja, joka kyllä innostaisi maalata, jos saisin vain aiheen. Valmistin tuon maalauspohjan talvella suuritöisesti temperamaalauskäyttöön, ja se on aika suurikokoinen, joten aiheen on oltava hyvä, jos aion sen maalata. Jätän tuon "vihreän" aiheen hautumaan, ja maalaan sen viimeisellä viikolla Juhannuksen jälkeen, jos niin on tarkoitus. Toinen vaihtoehto on seurata ideaa, jonka sain torstaina - tai mielikuvaa. Siinä oli kaksi objektia välimatkan päässä toisistaan. En tarkalleen muista, mikä sen ajatus oli, mutta ehkä pitäisikin seurata tällaisia epäselviä "näkyjä" - ehkä taide on sitä? Jätän kuitenkin ajatuksen vielä avoimeksi, niin ehkä se muokkautuu jonkin verran. Vielä ei tarvitse tehdä päätöstä, sillä vasta ylihuomenna hankin kiilakehyksiä, ja silloin täytyy päättää päädynkö tuohon jälkimmäiseen pitkulaiseen 30 x 70 cm -kokoiseen aiheeseen.

Kolmas aihe on sitten "punaisten" ajatusten muodostama. En tiedä vielä, miten se kuvata, mutta onpahan pohdittavaa. Tämä koko työskentely onkin toiminut enemmän omien ajatusten järjestelynä ja esiin tuomisena sekä taiteen tekemiseen liittyvien ajatusten ja "arvojen" pohtimisena. Taustalla toimivat "sininen" ja "keltainen" taso ajatuksineen. Toki noilla kaikilla on yhteys. Edelleen kutkuttaa tehdä se maalaussarja, johon tämän työskentelyrupeaman johdosta sain idean.

Nyt kun tuli ennen torstaita pidettyä muutaman päivän tauko on ollut pakko ottaa esiin uudelleen aiheita koskevat ajatukset. Ne ovat ehkä hieman muuttuneet kun olen pitänyt taukoa, ja toisaalta tällainen muistiin palauttaminen voi toimia hyvinkin. Lisäksi tämä tila ja käytettävä aika pakottavat työskentelemään.

Neljä luonnospaperia maalausaiheisiin

Ensimmäiset viivat luonnokseen

Luonnos kehittyy

Valmis luonnos